Eläköön House! Torstai-ilta tuo motivaatiota opiskeluun :) Vaikkakin jaksojen muoto noudattelee hyvin samaa kaavaa: outo potilastapaus-väärä hoito-väärä hoito-ahaa elämys-terve potilas lähtee kotiin, on tuossa karussa miehessä sitä jotain, joka pakottaa tv:n ääreen uudelleen ja uudelleen. Luultavasti se on tuo kerrassaan mahtava, naseva huumori joka viehättää ja aiheuttaa house -riippuvuutta.

 

Aika rientää ja solu -jakson prujut sai nakata kirjahyllyyn. Toiveissa siis että ensimmäinen lääkiksen varsinainen tentti olisi takana ja läpi. 40 prosentin maaginen raja on unelmissani ylitetty. Mielenkiintoista tentteihin liittyen on, että ensimmäinen karttuvan tiedon testikin kolkuttelee jo ovella. En voi olla ajattelematta kuin "turhaa niin turhaa" ainakin tässä vaiheessa opintoja. Mutta otetaan kokemuksena. Ehkä kuuden vuoden päästä ei tarvitse palauttaa tyhjää paperia. Tai siinä vaiheessa jos tarvitsee, tarvitsee myös huolestua.

 

Uusi jakso piristi heti mielenkiintoisilla aiheillaan mutta ahdisti saman tien monisivuisilla vaatimuksillaan. Jos joku siis luuli että solussa oli osaamista, ei tiennyt mistä puhui. Mukavaa on että tähän jaksoon on sisällytetty myös psykologiaa, jonka lukeminen tuntuu heti paljon luontevammalta ja kevyemmältä latinankielisten anatomisten termien lomassa. Solu oli suhteellisen suomenkielinen jakso, nyt päästään maistamaan sitä oikeaa tahkoo tahkoo puulla päähän -tekniikkaa, josta lääkis on kuuluisa. Millähän se latina sinne muistin sopukoihin jäisi? Kirjakasani on ainakin jo lähes metrin korkuinen, jottei lähdemateriaalista ainakan luulisi olevan puutetta.

 

Toivon että uuden jakson myötä on taas enemmän sanottavaa ja aikaa kirjoittaa sitä ulosantia tännekin..