näköjään lisääntyvien jaksojen myötä ajatustoimintani - etenkin pohdinta sellainen hiipuu lähes olemattomiin. myöskään ennen niin näppärät sormet eksyvät enää harvoin vapaa hetkenä tänne blogiin saati tietokoneen ääreen. harmillista.

 

joululomalla käväisin niin kaukana kotoa etten koskaan ennen. tälläkin hetkellä kärsin etelänlomani jälkiseuraamuksista. turistiripuli tuli reissulla enemmänkin tutuksi, eikä galenos ollut tällä kertaa ensisijainen tiedonlähteeni. tutustuin useampaan apteekkiin kuin temppeliin tai hiekkarantaan. lisäksi harmittelin että pääsykokeeseen ulkoaopeteltu kaava turistiripulin hoitoon käytettävästä liuoksesta oli unohtunut, tai painunut säilömuistin ulottumattomiin nurkkiin. 

 

pääsin tutustumaan myös paikallisen sairaalan traumatologian osastoon. en onneksi potilaana tällä kertaa, vaan koska tuttavani veli opiskelee lääkäriksi, ja hänen täytyi päivystää kaikkien haluama iltavuoro: uusivuosi.